Pro Rautatie ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Helsingissä 16.2.2023.

Vuosikokous vahvisti yksimielisesti tilinpäätöksen vuodelta 2022, toimintasuunnitelman vuodelle 2023 ja talousarvion vuodelle 2023 sekä myönsi vastuuvapauden edelliselle hallitukselle. Jäsenmaksujen suuruus päätettiin pitää ehdotetusti ennallaan.

Yhdistyksen tavoitteet 2023
Yhdistyksellä on yleisiä raideliikenteeseen liittyviä tavoitteita sekä yhdistyksen oman toiminnan ja jäsenmäärän kehittämiseen sekä tunnettuuden lisäämiseen liittyviä tavoitteita.

Pääosin yhdistyksen toiminnan tavoitteet säilyvät ennallaan, ja päätavoitteina vuonna 2023
jatkavat viime vuoden tapaan erityisesti:

• yhdistyksen toiminnan jatkuminen ja voimistaminen lisäämällä jäsenmäärää
• raideliikenteen ja sen käytön edistäminen vaikuttamalla päätöksentekoon (kunnat, maakunnat, virastot, ministeriöt tai eduskunta)
• jäsenkunnan tietouden lisääminen raideliikenteestä ajankohtaisilla ja laadukkailla webinaareilla ja Ajankohtaista raiteilta -uutiskirjeillä.

Yhdistys pyrkii näihin tavoitteisiin yhteistyössä erityisesti oman jäsenkuntansa kanssa. Lisäksi pyritään vahvistamaan toimintaa alalla toimivien yhteisöjen ja yritysten kanssa sekä jatkamaan yhteistoimintaa mm. Limowa ry:n kanssa.

Uusi hallitus
Vuosikokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi jatkamaan Tuula Petäkoski-Hultin (Lempäälä). Hallituksen jäseniksi ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi valittiin Aleksi Jäntti (Tampere), vara Petri Suominen (Uudenmaan liitto), Petteri Portaankorva (Itärata Oy), vara Tiina Poikolainen (Xamk, logistiikka ja merenkulku -vahvuusala), Sakari Kestinen (Akaa), vara Heikki Lahtinen (Limowa ry) sekä Toni Haapakoski (Riihimäki), vara Tarja Majuri (Hämeenlinna).  Hallituksella on ollut käytäntö, jossa varajäsenillä on ollut osallistumisoikeus kaikkiin hallituksen kokouksiin, myös niihin, jossa varsinainen jäsen on mukana. Hallitustyöstä ei makseta palkkioita.

Liikenteen kehittyminen on läpi historian ollut keskeinen talouden kasvun ajuri. Tuotanto ja kaupankäynti on lisääntynyt, kun raaka-aineita ja tuotteita on voitu kuljettaa pidempiä matkoja ja entistä kustannustehokkaammin. Tehostunut henkilöliikenne on laajentanut työssäkäyntialueita, mikä on edistänyt paitsi yritysten toimintaedellytyksiä, niin myös ihmisten mahdollisuuksiin löytää juuri itseään kiinnostavia ja omaa osaamista parhaiten vastaavia työmahdollisuuksia.
 
Yhtä selvää kuin liikenteen kasvun tuomat hyödyt, on myös tarve suunnata liikkumista ympäristöystävälliseen suuntaan. Raideliikenteellä on ratkaiseva merkitys sekä liikkumisen tehokkuuden, että sen päästöttömyyden suhteen.
 
Uudenkaupungin ja Turun välinen paikallisjunaliikenne lopetettiin vuoden 1993 alussa kannattomuuteen vedoten. Ja niin kauan kuin muistan, on eri tahojen toimesta nostettu esille tarve liikenteen aloittamiseksi uudestaan koko Varsinais-Suomen alueella. Ajatuksen vastaanotto on valtiollisen operaattorin toimesta ollut kuitenkin vähintäänkin nuivaa. Asiaan liittyviä ongelmia on korostettu, mutta halu ratkaisujen löytämiseen on loistanut poissaolollaan.
 
Liikenteen kannattamattomuus ei ole relevantti peruste. Kyse on joukkoliikenteestä, mikä Suomen oloissa on muutenkin subventoitua. Hyödyt taas syntyvät siitä, että parantamalla eri seutujen saavutettavuutta vaikutetaan maakunnan kaikkien alueiden elinvoimaan ja työllisyyteen.
 
Markkinoille olisi tulossa myös uusi potentiaalinen operaattori, jonka suunnitelmissa Turku–Uusikaupunki-yhteysväli olisi ensimmäinen askel ja toiminta voisi siitä laajentua myöhemmin. Kysyntäpotentiaalia on, sillä heidän omien ja toisaalta Väyläviraston arvioiden pohjalta Turku–Uusikaupunki-yhteysvälillä tehtäisiin yli tuhat ja mahdollisesti useampikin tuhat edestakaista matkaa vuorokaudessa. Arviot perustuvat tietoihin työmatkaliikenteestä radanvarren eri kuntien välillä.
 
Tekniset edellytykset liikenteen aloittamiseksi parantuivat merkittävästi, kun Uudenkaupungin rata sähköistettiin. Radan nopeusrajoitusta on vielä nostettava sataan kilometriin tunnissa. Tämä ei kuitenkaan pitäisi olla kovin aikaa vievä operaatio ja tarvittava rahoituskin näyttäisi olevan näköpiirissä.  Radan nopeusrajoitus oli 100 km/h jo silloin kun sillä vielä paikallisliikennettä harjoitettiin. Rata itsessään on kaikin puolin erinomaisessa kunnossa. Palveleehan se muun muassa Yaran erittäin raskaita kuljetuksia. Nykyinen 60 km/h nopeusrajoitus perustuukin vain tiukentuneisiin turvallisuusmääräyksiin ja pääasiassa nopeuksien nostamisessa olisi kyse joidenkin tasoristeysten poistamisesta tai niiden turvallisuuden parantamisesta.
 
Sinänsä on sama, mikä yhtiö Turku–Uusikaupunki-väliä liikennöi, kunhan palvelutaso on sen hyödynnettävyyden kannalta riittävä. Tämä tarkoittaa vähintään tunnin vuorovälein tapahtuvaa liikennöintiä aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan asti. Lähijunan ei myöskään pidä olla muusta julkisesta liikenteestä erillinen osanen, vaan sen pitää saumattomasti linkittyä esimerkiksi osaksi Turun seudun Föli-kokonaisuutta.

Elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen
Uudenkaupungin kaupunki

Raideliikenteeseen panostaminen heijastuu koko yhteiskunnan muuhun toimintaan: investointi raiteisiin ja niiden junaliikenteeseen tuo elinkeinoelämälle lisää toimintakykyä ja luo parempia mahdollisuuksia ulkomaankaupalle, lisää ihmisten liikkumisvaihtoehtoja, vaikuttaa työssäkäynti- ja opiskelumahdollisuuksiin sekä vapaa-aikaan ja näiden kautta asumismahdollisuuksiin parantaen alueiden saavutettavuutta.

Pro Rautatie ry on toteuttanut syksyllä 2022 jäsenkyselyn, jonka tulosten perusteella yhdistyksen hallitus on asettanut tässä esitetyt hallitusohjelmatavoitteet eduskuntavaalikaudelle 2023–2027.
Suomen elinvoiman ja alueellisen kehittämisen sekä liikenteen päästötavoitteisiin pääsemisen edellytyksenä on, että seuraavalla vaalikaudella:

Raideinfran riittävä rahoitus turvataan koko vaalikauden nelivuotisessa budjettikehyksessä. Raideliikenteen pullonkauloja täsmäkorjataan, ja lisätään niiden avulla ratakapasiteettia. Junien kulunvalvontajärjestelmän uudistamista vauhditetaan.

• Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vuosille 2021–2032 (Liikenne 12) sovittiin historiallisesti ensimmäistä kertaa parlamentaarisesti raideliikenteeseen panostamisesta. Alueiden kehittämiseksi ja Suomen menestymiseksi tarvitaan riittävä rahoitus tärkeiden raideliikenteen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi ja raiteiden korjausvelan pienentämiseksi.
• Hyödynnetään aktiivisesti mahdollisuudet EU-rahoitukseen.
• Suomessa aiemmin käytössä ollut junien kulunvalvontajärjestelmä vanhentuu 2030-luvulla, joten järjestelmä on uudistettava. Käynnistyneen Digirata-hankkeen nopeuttaminen mahdollistaa raiteiden hyödyntämisen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Uudistamalla nämä järjestelmät mahdollisimman pian luodaan myös pohja tulevaisuuden rautatieliikenteen kehitykselle.

Nostetaan junaliikenteen kulkutapaosuutta henkilöliikenteessä ja helpotetaan tavaraliikenteessä siirtymistä päästöttömään raideliikenteeseen.

• Tuleva eduskunta tekee lisäratkaisut kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Junaliikenteen lisääminen mahdollistaa päästöjen vähentämisen vähentämättä kuitenkaan mahdollisuuksia ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen.
• Henkilöjunaliikenteen kulkutapaosuutta nostetaan parantamalla nykyisen ostojunaliikenteen tarjontaa ja avaamalla uusia lähijunayhteysvälejä. Lisätään myös asemanseutujen asumisen- ja yritysalueiden kehittämistä.
• Nykyisen ostojunaliikennesopimuskauden jälkeen EU-sääntely edellyttää Suomelta siirtymistä kilpailutettuun malliin myös rautatieliikenteen hankinnoissa. Valmistautuminen siihen on tärkeää aloittaa vaalikaudella 2023–2027. Aloitetaan vaalikaudella myös kalustoyhtiön tai -yhtiöiden valmistelu raideleveydellemme sopivan henkilö- ja tavarajunakaluston hankkimiseksi.
• Muutetaan liikenteen palveluista annettua lakia (320/2017) laajentamalla palvelusopimusasetuksessa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia rautatieliikennettä koskevissa asioissa. Näin muusta joukkoliikenteestä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset pystyisivät suunnittelemaan liikennepalveluita järkevästi yhtenä kokonaisuutena, ja määrittelemään seuduillaan myös junaliikenteessä tavoiteltavan palvelutason.
• Tavaraliikenteessä edistetään pilottihankkeella yhdistettyjä kuljetuksia, joissa konttien runkokuljetus tapahtuu junalla yhdistettyjen kuljetusten terminaalista toiseen. Edistetään tämän tavaraliikenteen terminaaliverkoston määrällistä ja laadullista tasoa. Osoitetaan tavaraliikenteessä riittävä rahoitus mm. uusiin ja olemassa oleviin raakapuun kuormauspaikkoihin.

Tule mukaan jäseneksi ottamaan kantaa ja edistämään raideliikennettä lähettämällä täällä jäsenhakemuksen yhdistykselle.

Lataa Pro Rautatie ry:n hallitusohjelmatavoitteet (pdf) tästä linkistä.

Pro Rautatie ry on liikennepoliittinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää raideliikennetoiminnan yleisiä edellytyksiä Suomessa alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden ja kestävän kehityksen toteutumiseksi.​Yhdistys toimii sekä henkilö- että tavaraliikenteen yleisten edellytysten turvaamiseksi, palvelutason parantamiseksi ja suosion kasvattamiseksi. Jäseninämme on kuntia, maakuntaliittoja, yrityksiä ja yhdistyksiä.

On jälleen suositun webinaarimme aika, tällä kertaa aiheena 3.11. ajankohtainen Suomen huoltovarmuus ja rautatiet. Lue lisää tapahtumat-sivultamme tai ilmoittaudu suoraan tästä.

Järjestämme to 16.6. klo 9–11 Pro Rautatie ry:n webinaarin, jonka aiheena ovat tavaraliikenteen ajankohtaiset muutokset idän suunnan liikenteessä sekä vaihtoehtoiset reitit Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä. Lue lisää ja ilmoittaudu täältä.

Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän merkitys aluekehittämisessä, alueellisen junaliikenteen edistäminen, käytetyn junakaluston edelleenmyynti, yhdistyksemme vuosikokouksen anti, liityntäpysäköintihankkeiden vaikuttavuus, loppuvuoden jäsenkyselymme. Tässä uusimman Ajankohtaista raiteilta -uutiskirjeemme aiheita. Pääset lukemaan uutiskirjeen tästä ja tilaamaan ensi kerralla suoraan omaan sähköpostiin tästä.

Pro Rautatie ry pitää tärkeänä, että LVM:n ja VR:n välinen pitkä sopimus ei jäädytä esimerkiksi junaliikenteen alueellisia kehitys- ja pilottimahdollisuuksia lähes kymmeneksi tulevaksi vuodeksi, vaan että suomalaisessa henkilöjunaliikenteessä voidaan tehdä jo lähivuosina myös todellisia edistysaskeleita kestävän raideliikenteen suosion kasvulle. Lue lisää tästä ja monista muista ajankohtaisimmista raideliikenteen uutisista Ajankohtaista Raiteilta -uutiskirjeestämme!

Saimme jo ennakkoon pari maistiaista 4.11. pidettävän webinaarimme puhujilta Maria Torttilalta LVM:stä sekä europarlamentaarikko Henna Virkkuselta:

Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) vuosille 2021-2032 huhtikuussa 2021. Suunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laadittiin nyt ensimmäistä kertaa. Suunnitelma on valmisteltu vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa ja sen valmistelua on ohjannut parlamentaarinen ohjausryhmä. Suunnitelman viimeistelyssä huomioitiin lausuntokierroksella saatu runsas palaute.

Tavoitteena on, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Ihmisillä tulisi olla mahdollisuus valita kestävämpiä liikkumismuotoja erityisesti kaupunkiseuduilla. Lisäksi tavoitteena on parantaa liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.

Väyläverkon rahoituksessa keskeistä on perusväylänpidon rahoitustason nostaminen. Lisäksi uudistetaan toimintatapoja, jotta EU-rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti. Väylien rahoituksessa siirretään painopistettä nykyistä enemmän rautatieverkkoon, jossa on suuria peruskorjaustarpeita. Lisäksi pyritään hyödyntämään paremmin EU-rahoitusta, joka kohdistuu nimenomaan rataverkkoon.

Tieverkon osuus perusväylänpidosta säilyy kuitenkin suurempana kuin rataverkon, ja korjausvelkaa vähennetään koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla. Tieverkon rahoitustaso säilyy jatkossakin rataverkkoa suurempana.

Rahoitus haasteena
Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa vuosittain suunnitelman toimenpiteiden etenemistä ja laatii siitä yhteenvetoraportin. Ensimmäinen yhteenvetoraportti julkaistiin lokakuussa. Liikenne 12-suunnitelman toimenpiteiden toteuttamisessa keskeinen haaste on, etteivät keväällä 2021 päätetty julkisen talouden suunnitelma ja vuoden 2022 talousarvioehdotus sisällä suunnitelman mukaisia määrärahoja suunnitelman toimeenpanoon. Vielä vuoden 2022 toimissa tämä ei juurikaan näy, mutta pitemmällä aikavälillä rahoituksen puute tulee vaikuttamaan. Erityisesti väyläverkon kehittämisen toimeenpanon kannalta on valitettavaa, että keväällä hallituksen puoliväliriihessä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle sovittiin kohdistettavan vuodesta 2023 eteenpäin 110 miljoonan euron säästövelvoite, joka on osoitettu kokonaisuudessaan kehittämishankemomentille.

Toimenpiteet, jotka eivät edellytä rahoitusta, etenevät suunnitelman mukaisesti.
Liikennejärjestelmän tilannetta ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin liikennejärjestelmäanalyysissä. Ensimmäinen versio liikennejärjestelmäanalyysistä julkaistiin lokakuun alussa.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Maria Torttila, p. 050 572 2237, maria.torttila(ät)gov.fi, Twitter @TorttilaMaria

Parhaillaan meneillään on Euroopan rautateiden teemavuosi "European Year of Rail". Sen kunniaksi  Euroopan unionissa halutaan investoida nyt isosti raideliikenteeseen. Tärkein kirittäjä tässäkin on ilmastonmuutos. Tavoitteena on vähentää peräti 90 prosenttia liikenteen päästöjä vuoteen 2050 mennessä. Se on todella kova tavoite, tietäen että liikenne on EU:ssa ainoa sektori jossa päästöt ovat vain nousseet. Raideliikenteellä tulee olemaan tavoitteen saavuttamisessa merkittävä rooli. Junilla voidaan korvata niin henkilöautoja, lyhyitä lentoja kuin rekkarahtiakin. Raideliikenne on paitsi ympäristöystävällinen, myös turvallinen, mukava ja tehokas kulkumuoto.

Myös Suomessa pitäisi investoida paljon nykyistä vahvemmin raiteisiin. Nyt tähän olisi saatavissa myös merkittävästi EU-rahoitusta, joka kannattaisi hyödyntää. Kuten hyvin tunnettua, kesällä EU-parlamentin hyväksymässä Verkkojen Eurooppa eli CEF-asetuksessa myös Helsinki-Oulu-Tornio-yhteys on nostettu nyt ydinkäytäväksi ja Turun "tunnin junan" rinnalle eurooppalaisen rahoituksen piiriin.

Se tarkoittaa Suomellekin mahdollisuuksia satojen miljoonien EU-tukeen. Kauden ensimmäinen CEF-haku ja seitsemän miljardin tukipotti on parhaillaan komissiossa auki. Haku jatkuu tammikuuhun saakka. Toivottavaa on, että Suomen hallitus nyt aktivoituu hakemaan rahoitusta. Meillä tähän on herätty valitettavan hitaasti.

Kun eurooppalaisena tavoitteena on liikenteen ydinverkon valmiiksi saattaminen vuoteen 2030 mennessä, on selvää että rahoitukselle on nyt ottajia.

Moni maa on lähtenyt jo investoinneissa isosti liikkeelle elpymispaketin avulla. Muun muassa Italia aikoo elvytysvaroista suunnata lähes 25 miljardin euron edestä investointeja rataverkkoon, joista 13 miljardia nopeisiin raideyhteyksiin. Myös EU-komissiolta on vuoden loppuun mennessä tulossa vielä kaksi junaliikenteeseen vaikuttavaa aloitetta: uusi TEN-T asetus sekä EU 2021 Rail Corridor Initiative, johon kuuluu sekä päivitys tavaraliikenteen rautatieverkkoa koskevaan asetukseen että uusi strategia matkustajaliikenteen kehittämiseksi.

Nyt tarvitsisimmekin rohkeutta ja näkemystä, jotta Suomelle tärkeät ratahankkeet saadaan käyntiin. Raideliikenteeseen panostaminen on oiva tapa vähentää liikenteen päästöjä sekä edistää niin talouskasvua kuin liikkumismahdollisuuksia, ja näistä Suomikin tarvitsee osansa.

Lisätietoja:
europarlamentaarikko Henna Virkkunen, p. +32 228 45226, henna.virkkunen(ät)europarl.europa.eu

Ilmoittaudu 4.11.2021 klo 9-11 pidettävään maksuttomaan webinaariin täältä.

Pro Rautatie ry järjesti 23.9.2021 jäsenilleen ja muille aiheesta kiinnostuneille ratikkawebinaarin.  Kaksituntisessa etäwebinaarissa kuultiin kuusi asiantuntijaesitystä suomalaisten ratikkahankkeiden viimeisimmistä käänteistä. Esitykset vahvistivat käsitystä raitiotiehankkeista vastauksena kaupungistumiseen, joka jatkuu koronasta huolimatta. Mukana puhujina olivat mm. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö. Lisätietoa ratikkawebinaarista voit lukea tiedotteestamme täältä.

Lapin kauppakamarin uudeksi edustajaksi Pro Rautatie ry:n hallituksen varajäseneksi on valittu uusi toimitusjohtaja Liisa Ansala. Tervetuloa mukaan yhdistyksen toimintaan Liisa! Lapin kauppakamarin aiempi edustaja Timo Rautajoki jää eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävistään tänä kesänä.

Muut hallituksen ja yhdistyksen jäsenet löydät sivulta Jäsenyys. Mikäli jäsenyysasiat kiinnostavat, ota rohkeasti yhteyttä toiminnanjohtajaamme Atteen!