Pieksämäki on vuoden rautatiekunta 2025. Tunnustuksen on myöntänyt raideliikenteen edistäjänä tunnettu Pro Rautatie ry. Perusteluita valinnalle olivat kaupungin viime vuosien panostus Pieksämäen asemanseudun viihtyisyyden ja toimivuuden kehittämiseen. Myös rautateiden historia on Pieksämäellä vahvasti esillä asema-alueella.

Seitsemättä kertaa myönnetty tunnustus jaettiin Pieksämäen kaupungille tiistaina 11.2. Tampere-talossa järjestetyssä raidealan Rata 2025 -tapahtumassa. Tunnustuksena kunniakirjan ja kukituksen vastaanotti kaupungin elinkeinojohtaja Markus Vesterinen, ja sen antoivat Pro Rautatie ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult ja toiminnanjohtaja Atte Mantila.

”Pieksämäki on merkittävä rautatieliikenteen solmukohta ja risteysasema. Kaupungin viime vuosien aktiivinen panostus Pieksämäen aseman seudun viihtyisyyteen, liikenneturvallisuuteen, esteettömyyteen ja matkustajien viihtyisyyteen yhdessä muiden toimijoiden kanssa osoittaa halua ja sitoutumista rautatiekunnaksi myös tulevaisuudessa”, Petäkoski-Hult toteaa.

"Todella hienoa saada tällainen tunnustus meidän kaupungillemme. Olemme panostaneet vahvasti asema-alueen joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen sujuvuuteen ja yhteensovittamiseen", kiittää tunnustuksen vastaanottanut Vesterinen.

Edelliset vuoden rautatiekunta tunnustukset on myönnetty Seinäjoelle vuonna 2023, Lempäälälle 2020, Äänekoskelle 2018, Vantaalle 2016, Kouvolalle 2014 ja Tampereelle 2012.

Pro Rautatie ry:llä on huomioitavaksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12:n, päivitykseen kolme raideliikenteelle keskeisintä näkökulmaa:

1. Kasvatetaan henkilöjunaliikenteen kulkutapaosuutta.
2. Rataverkon korjausvelka kuriin.
3. Helpotetaan tavaraliikenteessä siirtymistä päästöttömään raideliikenteeseen.

Junaliikenteen edistäminen on keskeinen osa alue- ja kaupunkikehittämistä. Kunnat ja kaupunkiseudut tarvitsevat Liikenne 12:sta keinoja ja mahdollisuuksia päästöttömään raideliikenteeseen.

Nykytoimet eivät ole riittäviä liikenteen päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman on tähdättävä uusiin ja vaikuttaviin toimiin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseksi jo vuoteen 2030 mennessä ja poistamiseksi vuoteen 2045 mennessä.
ILMOITTAUDU WEBINAARIIN 29.5. TAPAHTUMASIVUMME KAUTTA TÄSTÄ >>

Raideliikenteen edistäminen Liikenne 12:ssa:
Liikenne 12:ssa on tärkeää näkyä sekä suunnitelmakauden alussa nopeasti toteutettavia ratkaisuja junaliikenteen lisäämiseksi että koko 12-vuotisen suunnitelmakauden jatkuvaa, yksittäiset hallituskaudet ylittävää pitkäjänteisyyttä, ennustettavuutta ja selkeitä tavoitteita.

1) Kasvatetaan henkilöjunaliikenteen kulkutapaosuutta

• Uusien toimijoiden mukaantuloa Suomen raideliikenteeseen ja sitä kautta markkinaehtoisen liikenteen kilpailullisuutta voidaan edistää kilpailuttamalla valtion tai kuntien tilaama junaliikenne sekä perustamalla julkisesti omistettu kalustoyhtiö.
• Kulkutapaosuuden kasvattaminen edellyttää riittävän korkeaa palvelutasoa ja asiakaslähtöisiä aikatauluja.
• Valtion ostoliikenteen budjettia nostetaan nykyisestä 35 M eurosta/vuosi -> 50 M euroon/vuosi
  uudella sopimuskaudella, jotta raideliikenteen palvelutasoa voidaan nostaa riittävälle tasolle siellä, missä se ei markkinaehtoisesti ole mahdollista.
• Junaliikenteen palvelutasoa on sen tilaajasta tai toteuttajasta riippumatta suunniteltava aiemmin toteutuneen tarjonnan sijaan palvelemaan käyttäjien erilaisia liikkumistarpeita.
• Toimiva junaliikenne ja sen lisääntyvä käyttö mahdollistaa myös muiden liikenteen palveluiden ja elinkeinojen kasvun. Myös toisin päin: panostukset syöttöbussien, jalankulun, pyöräliikenteen, taksipalveluiden, mikroliikkumisen jne. toimintaedellytyksiin ja esimerkiksi niiden liikenne-turvallisuuteen helpottavat junaliikenteen käyttöä ilman omaa autoa.
• Myös liikennejärjestelmän ulkopuolisilla päätöksillä voi olla välittömiä vaikutuksia junaliikennemarkkinaan, esim. liikennepalvelujen arvonlisäveron muutokset.
• Alueille annetaan hallitusohjelman mukainen oikeus tilata ja järjestää paikallisjunaliikennettä alueillaan.
• Valtion tulee paketoida alueiden paikallisjunien tarvitsemia uusia pysäkkejä yhteen, ja viedä niitä yhdessä Väyläviraston investointiohjelmissa eteenpäin.
• Nostetaan raideliikenne MAL-neuvotteluissa omaksi kokonaisuudekseen, johon ohjataan vähintään 25 % MAL-alueen liikenteen rahoituksesta raideinfrastruktuurin parantamiseen sekä raideliikennöinnin tukemiseen.
• Turvataan koko 12-vuotisen aikajänteen hankkeiden suunnitteluvalmius ja TEN-T-verkon hankkeiden EU:n CEF-rahoituskelpoisuus. Turvataan suurten ratahankkeiden suunnittelun jatkuminen ja tehdään päätökset hallitusohjelmassa mainittujen yhteysvälien rakentamisesta.
• Mahdollistetaan junaliikenteen kasvu ja lisäkalustohankinnat edistämällä säilytys- ja kunnossapitovarikoita esimerkiksi HSL-alueen lähijunaliikenteelle.
• Luodaan parlamentaarinen visio maakuntakeskusten ja Helsingin välisten junayhteyksien sujuvoittamisesta.
• Viedään eteenpäin kansainvälisiä yhteyksiä edistämällä Helsinki–Tallinna-välin junayhteyden suunnittelua.
  
  

2) Rataverkon korjausvelka kuriin

• Ratarakenteiden ikääntyessä tarvitaan hoidon lisäksi myös korjauksia. Huomioidaan riittävässä rahoituksessa vihreän siirtymän investointien rakentamisvaiheen ja tuotannon kuljetusten tarpeet.
• Lisätään yksiraiteisten rataosuuksien kohtauspaikkoja ratakapasiteetin välityskyvyn parantamiseksi.
• Paketoidaan lähijunaliikenteen seisakkeita valtakunnantasolla yhteen ja haetaan aktiivisesti yhteistä EU-rahoitusta, jota on saatavilla suunnitteluun 50 % ja toteutuksiin 30 %.
• Laaditaan selvityksen perusteella pitkäaikainen toimenpidesuunnitelma raideleveyden muuttamiseksi ja käynnistetään pilottihanke.
  
  

3) Helpotetaan tavaraliikenteessä siirtymistä päästöttömään raideliikenteeseen

• Edistetään yhdistettyjen kuljetusten terminaaliverkoston määrällistä ja laadullista tasoa.
• Edistetään multimodaaliterminaalia Helsingin seudulle kuljetusten edellytysten parantamiseksi huomioiden Tallinna-tunnelin raiteenvaihtotarpeet.
• Osoitetaan tavaraliikenteessä riittävä rahoitus mm. uusiin ja olemassa oleviin raakapuun kuormauspaikkoihin.
• Edistetään myös tavaraliikenteen raidekaluston siirtoa julkiseen kalustoyhtiöön.

Lue koko Pro Rautatie ry:n kannanotto alla olevasta linkistä.
Pro Rautatien kannanotto Liikenne 12 -päivitykseen 2024 >> (pdf)

Pro Rautatie ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Helsingissä 16.2.2024.

Vuosikokous vahvisti yksimielisesti tilinpäätöksen vuodelta 2023, toimintasuunnitelman vuodelle 2024 ja talousarvion vuodelle 2024 sekä myönsi vastuuvapauden edelliselle hallitukselle. Jäsenmaksujen suuruus päätettiin pitää ehdotetusti ennallaan.

Yhdistyksen tavoitteet 2024
Yhdistyksellä on yleisiä raideliikenteeseen liittyviä tavoitteita sekä yhdistyksen oman toiminnan ja jäsenmäärän kehittämiseen sekä tunnettuuden lisäämiseen liittyviä tavoitteita.

Pääosin yhdistyksen toiminnan tavoitteet säilyvät ennallaan, ja päätavoitteina vuonna 2024 ovat erityisesti:

• yhdistyksen toiminnan jatkuminen ja voimistaminen lisäämällä jäsenmäärää
• raideliikenteen ja sen käytön edistäminen vaikuttamalla päätöksentekoon (kunnat, maakunnat, virastot, ministeriöt tai eduskunta)
• jäsenkunnan tietouden lisääminen raideliikenteestä ajankohtaisilla ja laadukkailla webinaareilla ja Ajankohtaista raiteilta -uutiskirjeillä.
  
• jäsenkunnan ehdotusten huomioon ottaminen, esim. webinaarien sisällöksi.
  

Yhdistys pyrkii näihin tavoitteisiin yhteistyössä erityisesti oman jäsenkuntansa kanssa. Lisäksi pyritään vahvistamaan toimintaa alalla toimivien yhteisöjen ja yritysten kanssa sekä jatkamaan yhteistoimintaa mm. Limowa ry:n kanssa.

Uusi hallitus
Vuosikokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi jatkamaan Tuula Petäkoski-Hultin (Lempäälä). Hallituksen jäseniksi ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi valittiin Aleksi Jäntti, vara Petri Suominen (Uudenmaan liitto), Petteri Portaankorva (Itärata Oy), vara Tiina Poikolainen (Xamk, logistiikka ja merenkulku -vahvuusala), Jaakko Mustakallio (Suomen Lähijunat Oy), vara Heikki Lahtinen (Limowa ry) sekä Maria Vasko (Riihimäki), vara Tarja Majuri (Hämeenlinna).  Hallituksella on ollut käytäntö, jossa varajäsenillä on ollut osallistumisoikeus kaikkiin hallituksen kokouksiin, myös niihin, jossa varsinainen jäsen on mukana. Hallitustyöstä ei makseta palkkioita.

Haluatko syventää osaamistasi rautatieteknologiasta?
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuuden suorittaa rautatieteknologian osaajakoulutuksen verkko-opintoina. Koulutus koostuu kolmesta 10 opintopisteen kokonaisuudesta, joista 22.1.2024 alkaa osio 3. turva-automaatio ja logiikat. Osion voi suorittaa myös erillisenä, jos osallistujalla on tarvittavat pohjatiedot aihepiiristä. Pääset ilmoittautumaan seuraavan linkin kautta: Turva-automaatio ja -logiikat, 10 op.
 
Koko koulutuskokonaisuus 30 op käynnistyy jälleen 2025, tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin https://www.xamk.fi/koulutus/avoin-amk/korkeakouludiplomijaosaajakoulutukset/.
 
Osio 1. Ratatekninen toimintaympäristö
Osio 2. Turvalaitteet 
Osio 3. Turva-automaatio ja -logiikat 
 
Mikä on osaajakoulutus?
Osaajakoulutukset ovat ammattikorkeakoulututkinnon erityisosaamisen kokonaisuuksia. Koulutuksen tuottama erityisosaaminen vastaa työelämän osaamistarvetta tai -vajetta.

• Opiskelu ei johda tutkintoon, mutta saat koulutuksesta todistuksen.
• Osaajakoulutuksen opintoja voidaan hyväksilukea osaksi tutkintoa, jos joskus tulet opiskelemaan tutkintoa Xamkiin.

Tutustu avoimen ammattikorkeakoulun koulutuskalenteriin täältä https://www.xamk.fi/koulutuskalenteri/?fwp_oac_sector=tekniikka-fi.

Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutuksen koulutusuutisia
KRAO tuottaa monipuolista osaamista raideliikenteeseen ja toimii alan toimijoiden asiantuntijakumppanina. Järjestämme rautatieliikenne-, radanpito- ja työturvallisuuskoulutuksia sekä alan työnopastukseen ja näytön vastaanottamiseen liittyviä pedagogisia valmennuksia. Lisäksi tarjoamme rautatietoimintoihin liittyviä asiantuntijapalveluita rautateillä toimiville yrityksille, viranomaisille ja rataverkon haltijoille. Autamme asiakkaitamme turvallisuusjohtamisjärjestelmän laatimisessa ja ylläpidossa, turvallisuuden hallinnassa, työohjeisiin liittyvissä toiminnoissa sekä koulutusten ja pätevyyksien hallinnoinnissa.
 
Digiradan koeajokuljettajien koulutus
Digiradan ETCS-koeajoihin valitut kuljettajat koulutettiin uuteen kulunvalvontajärjestelmään syyskuussa KRAO:lla. Väyläviraston tilaama ETCS-koulutus sisälsi teoriaopetuksen lisäksi harjoittelua simulaattoreilla virtuaaliympäristössä. Koulutukseen osallistui 10 VR:n koeajokuljettajaa, kaksi VR:n vetopalveluasiantuntijaa ja testiradan käyttöönottoinsinöörejä eri organisaatioista. Digirata-hankkeen testiradan koeajot ovat käynnistyneet Kouvola–Kotka–Hamina-rataosalla (KoKoHa). KRAO:n korkeatasoinen ETCS-osaaminen on merkittävä osa rautatiealalla käynnissä olevaa kulunvalvontajärjestelmäuudistusta. Asiantuntijuutemme aiheesta on laajasti hyödynnettävissä.
 
Oppimisympäristöjen kehittäminen jatkuu
KRAO on saanut EU-rahoitusta virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. MORE – Modernit oppimisympäristöt rautatiealan edistäjänä, ”investoinnit” (A80477) ja MORE – Modernit oppimisympäristöt rautatiealan edistäjänä (A80479) -hankkeissa tuotetaan innovatiivinen laite-ekosysteemi ja digitaalinen oppimisympäristö sekä toteutetaan niiden pilotointi yhteistyössä rautatiealan yritysten ja viranomaisten kanssa. Kehittämiskohteina ovat simulaattoreiden liikuteltavuus sekä AR-sovellus harjoituksineen. Hankkeiden rahoittava viranomainen on Uudenmaan liitto ja käsittelevä viranomainen Kymenlaakson liitto. Hakkeiden toteutusaika on 1.8.2023–31.3.2025.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus ovat Pro Rautatie ry:n jäseniä. Jos organisaatiosi on kiinnostunut jäsenyydestä, ota yhteyttä!

Pro Rautatie ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Helsingissä 16.2.2023.

Vuosikokous vahvisti yksimielisesti tilinpäätöksen vuodelta 2022, toimintasuunnitelman vuodelle 2023 ja talousarvion vuodelle 2023 sekä myönsi vastuuvapauden edelliselle hallitukselle. Jäsenmaksujen suuruus päätettiin pitää ehdotetusti ennallaan.

Yhdistyksen tavoitteet 2023
Yhdistyksellä on yleisiä raideliikenteeseen liittyviä tavoitteita sekä yhdistyksen oman toiminnan ja jäsenmäärän kehittämiseen sekä tunnettuuden lisäämiseen liittyviä tavoitteita.

Pääosin yhdistyksen toiminnan tavoitteet säilyvät ennallaan, ja päätavoitteina vuonna 2023
jatkavat viime vuoden tapaan erityisesti:

• yhdistyksen toiminnan jatkuminen ja voimistaminen lisäämällä jäsenmäärää
• raideliikenteen ja sen käytön edistäminen vaikuttamalla päätöksentekoon (kunnat, maakunnat, virastot, ministeriöt tai eduskunta)
• jäsenkunnan tietouden lisääminen raideliikenteestä ajankohtaisilla ja laadukkailla webinaareilla ja Ajankohtaista raiteilta -uutiskirjeillä.

Yhdistys pyrkii näihin tavoitteisiin yhteistyössä erityisesti oman jäsenkuntansa kanssa. Lisäksi pyritään vahvistamaan toimintaa alalla toimivien yhteisöjen ja yritysten kanssa sekä jatkamaan yhteistoimintaa mm. Limowa ry:n kanssa.

Uusi hallitus
Vuosikokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi jatkamaan Tuula Petäkoski-Hultin (Lempäälä). Hallituksen jäseniksi ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi valittiin Aleksi Jäntti (Tampere), vara Petri Suominen (Uudenmaan liitto), Petteri Portaankorva (Itärata Oy), vara Tiina Poikolainen (Xamk, logistiikka ja merenkulku -vahvuusala), Sakari Kestinen (Akaa), vara Heikki Lahtinen (Limowa ry) sekä Toni Haapakoski (Riihimäki), vara Tarja Majuri (Hämeenlinna).  Hallituksella on ollut käytäntö, jossa varajäsenillä on ollut osallistumisoikeus kaikkiin hallituksen kokouksiin, myös niihin, jossa varsinainen jäsen on mukana. Hallitustyöstä ei makseta palkkioita.

Liikenteen kehittyminen on läpi historian ollut keskeinen talouden kasvun ajuri. Tuotanto ja kaupankäynti on lisääntynyt, kun raaka-aineita ja tuotteita on voitu kuljettaa pidempiä matkoja ja entistä kustannustehokkaammin. Tehostunut henkilöliikenne on laajentanut työssäkäyntialueita, mikä on edistänyt paitsi yritysten toimintaedellytyksiä, niin myös ihmisten mahdollisuuksiin löytää juuri itseään kiinnostavia ja omaa osaamista parhaiten vastaavia työmahdollisuuksia.
 
Yhtä selvää kuin liikenteen kasvun tuomat hyödyt, on myös tarve suunnata liikkumista ympäristöystävälliseen suuntaan. Raideliikenteellä on ratkaiseva merkitys sekä liikkumisen tehokkuuden, että sen päästöttömyyden suhteen.
 
Uudenkaupungin ja Turun välinen paikallisjunaliikenne lopetettiin vuoden 1993 alussa kannattomuuteen vedoten. Ja niin kauan kuin muistan, on eri tahojen toimesta nostettu esille tarve liikenteen aloittamiseksi uudestaan koko Varsinais-Suomen alueella. Ajatuksen vastaanotto on valtiollisen operaattorin toimesta ollut kuitenkin vähintäänkin nuivaa. Asiaan liittyviä ongelmia on korostettu, mutta halu ratkaisujen löytämiseen on loistanut poissaolollaan.
 
Liikenteen kannattamattomuus ei ole relevantti peruste. Kyse on joukkoliikenteestä, mikä Suomen oloissa on muutenkin subventoitua. Hyödyt taas syntyvät siitä, että parantamalla eri seutujen saavutettavuutta vaikutetaan maakunnan kaikkien alueiden elinvoimaan ja työllisyyteen.
 
Markkinoille olisi tulossa myös uusi potentiaalinen operaattori, jonka suunnitelmissa Turku–Uusikaupunki-yhteysväli olisi ensimmäinen askel ja toiminta voisi siitä laajentua myöhemmin. Kysyntäpotentiaalia on, sillä heidän omien ja toisaalta Väyläviraston arvioiden pohjalta Turku–Uusikaupunki-yhteysvälillä tehtäisiin yli tuhat ja mahdollisesti useampikin tuhat edestakaista matkaa vuorokaudessa. Arviot perustuvat tietoihin työmatkaliikenteestä radanvarren eri kuntien välillä.
 
Tekniset edellytykset liikenteen aloittamiseksi parantuivat merkittävästi, kun Uudenkaupungin rata sähköistettiin. Radan nopeusrajoitusta on vielä nostettava sataan kilometriin tunnissa. Tämä ei kuitenkaan pitäisi olla kovin aikaa vievä operaatio ja tarvittava rahoituskin näyttäisi olevan näköpiirissä.  Radan nopeusrajoitus oli 100 km/h jo silloin kun sillä vielä paikallisliikennettä harjoitettiin. Rata itsessään on kaikin puolin erinomaisessa kunnossa. Palveleehan se muun muassa Yaran erittäin raskaita kuljetuksia. Nykyinen 60 km/h nopeusrajoitus perustuukin vain tiukentuneisiin turvallisuusmääräyksiin ja pääasiassa nopeuksien nostamisessa olisi kyse joidenkin tasoristeysten poistamisesta tai niiden turvallisuuden parantamisesta.
 
Sinänsä on sama, mikä yhtiö Turku–Uusikaupunki-väliä liikennöi, kunhan palvelutaso on sen hyödynnettävyyden kannalta riittävä. Tämä tarkoittaa vähintään tunnin vuorovälein tapahtuvaa liikennöintiä aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan asti. Lähijunan ei myöskään pidä olla muusta julkisesta liikenteestä erillinen osanen, vaan sen pitää saumattomasti linkittyä esimerkiksi osaksi Turun seudun Föli-kokonaisuutta.

Elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen
Uudenkaupungin kaupunki

Raideliikenteeseen panostaminen heijastuu koko yhteiskunnan muuhun toimintaan: investointi raiteisiin ja niiden junaliikenteeseen tuo elinkeinoelämälle lisää toimintakykyä ja luo parempia mahdollisuuksia ulkomaankaupalle, lisää ihmisten liikkumisvaihtoehtoja, vaikuttaa työssäkäynti- ja opiskelumahdollisuuksiin sekä vapaa-aikaan ja näiden kautta asumismahdollisuuksiin parantaen alueiden saavutettavuutta.

Pro Rautatie ry on toteuttanut syksyllä 2022 jäsenkyselyn, jonka tulosten perusteella yhdistyksen hallitus on asettanut tässä esitetyt hallitusohjelmatavoitteet eduskuntavaalikaudelle 2023–2027.
Suomen elinvoiman ja alueellisen kehittämisen sekä liikenteen päästötavoitteisiin pääsemisen edellytyksenä on, että seuraavalla vaalikaudella:

Raideinfran riittävä rahoitus turvataan koko vaalikauden nelivuotisessa budjettikehyksessä. Raideliikenteen pullonkauloja täsmäkorjataan, ja lisätään niiden avulla ratakapasiteettia. Junien kulunvalvontajärjestelmän uudistamista vauhditetaan.

• Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vuosille 2021–2032 (Liikenne 12) sovittiin historiallisesti ensimmäistä kertaa parlamentaarisesti raideliikenteeseen panostamisesta. Alueiden kehittämiseksi ja Suomen menestymiseksi tarvitaan riittävä rahoitus tärkeiden raideliikenteen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi ja raiteiden korjausvelan pienentämiseksi.
• Hyödynnetään aktiivisesti mahdollisuudet EU-rahoitukseen.
• Suomessa aiemmin käytössä ollut junien kulunvalvontajärjestelmä vanhentuu 2030-luvulla, joten järjestelmä on uudistettava. Käynnistyneen Digirata-hankkeen nopeuttaminen mahdollistaa raiteiden hyödyntämisen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Uudistamalla nämä järjestelmät mahdollisimman pian luodaan myös pohja tulevaisuuden rautatieliikenteen kehitykselle.

Nostetaan junaliikenteen kulkutapaosuutta henkilöliikenteessä ja helpotetaan tavaraliikenteessä siirtymistä päästöttömään raideliikenteeseen.

• Tuleva eduskunta tekee lisäratkaisut kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Junaliikenteen lisääminen mahdollistaa päästöjen vähentämisen vähentämättä kuitenkaan mahdollisuuksia ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen.
• Henkilöjunaliikenteen kulkutapaosuutta nostetaan parantamalla nykyisen ostojunaliikenteen tarjontaa ja avaamalla uusia lähijunayhteysvälejä. Lisätään myös asemanseutujen asumisen- ja yritysalueiden kehittämistä.
• Nykyisen ostojunaliikennesopimuskauden jälkeen EU-sääntely edellyttää Suomelta siirtymistä kilpailutettuun malliin myös rautatieliikenteen hankinnoissa. Valmistautuminen siihen on tärkeää aloittaa vaalikaudella 2023–2027. Aloitetaan vaalikaudella myös kalustoyhtiön tai -yhtiöiden valmistelu raideleveydellemme sopivan henkilö- ja tavarajunakaluston hankkimiseksi.
• Muutetaan liikenteen palveluista annettua lakia (320/2017) laajentamalla palvelusopimusasetuksessa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia rautatieliikennettä koskevissa asioissa. Näin muusta joukkoliikenteestä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset pystyisivät suunnittelemaan liikennepalveluita järkevästi yhtenä kokonaisuutena, ja määrittelemään seuduillaan myös junaliikenteessä tavoiteltavan palvelutason.
• Tavaraliikenteessä edistetään pilottihankkeella yhdistettyjä kuljetuksia, joissa konttien runkokuljetus tapahtuu junalla yhdistettyjen kuljetusten terminaalista toiseen. Edistetään tämän tavaraliikenteen terminaaliverkoston määrällistä ja laadullista tasoa. Osoitetaan tavaraliikenteessä riittävä rahoitus mm. uusiin ja olemassa oleviin raakapuun kuormauspaikkoihin.

Tule mukaan jäseneksi ottamaan kantaa ja edistämään raideliikennettä lähettämällä täällä jäsenhakemuksen yhdistykselle.

Lataa Pro Rautatie ry:n hallitusohjelmatavoitteet (pdf) tästä linkistä.

Pro Rautatie ry on liikennepoliittinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää raideliikennetoiminnan yleisiä edellytyksiä Suomessa alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden ja kestävän kehityksen toteutumiseksi.​Yhdistys toimii sekä henkilö- että tavaraliikenteen yleisten edellytysten turvaamiseksi, palvelutason parantamiseksi ja suosion kasvattamiseksi. Jäseninämme on kuntia, maakuntaliittoja, yrityksiä ja yhdistyksiä.

On jälleen suositun webinaarimme aika, tällä kertaa aiheena 3.11. ajankohtainen Suomen huoltovarmuus ja rautatiet. Lue lisää tapahtumat-sivultamme tai ilmoittaudu suoraan tästä.

Järjestämme to 16.6. klo 9–11 Pro Rautatie ry:n webinaarin, jonka aiheena ovat tavaraliikenteen ajankohtaiset muutokset idän suunnan liikenteessä sekä vaihtoehtoiset reitit Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä. Lue lisää ja ilmoittaudu täältä.

Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän merkitys aluekehittämisessä, alueellisen junaliikenteen edistäminen, käytetyn junakaluston edelleenmyynti, yhdistyksemme vuosikokouksen anti, liityntäpysäköintihankkeiden vaikuttavuus, loppuvuoden jäsenkyselymme. Tässä uusimman Ajankohtaista raiteilta -uutiskirjeemme aiheita. Pääset lukemaan uutiskirjeen tästä ja tilaamaan ensi kerralla suoraan omaan sähköpostiin tästä.

Pro Rautatie ry pitää tärkeänä, että LVM:n ja VR:n välinen pitkä sopimus ei jäädytä esimerkiksi junaliikenteen alueellisia kehitys- ja pilottimahdollisuuksia lähes kymmeneksi tulevaksi vuodeksi, vaan että suomalaisessa henkilöjunaliikenteessä voidaan tehdä jo lähivuosina myös todellisia edistysaskeleita kestävän raideliikenteen suosion kasvulle. Lue lisää tästä ja monista muista ajankohtaisimmista raideliikenteen uutisista Ajankohtaista Raiteilta -uutiskirjeestämme!

Saimme jo ennakkoon pari maistiaista 4.11. pidettävän webinaarimme puhujilta Maria Torttilalta LVM:stä sekä europarlamentaarikko Henna Virkkuselta:

Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) vuosille 2021-2032 huhtikuussa 2021. Suunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laadittiin nyt ensimmäistä kertaa. Suunnitelma on valmisteltu vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa ja sen valmistelua on ohjannut parlamentaarinen ohjausryhmä. Suunnitelman viimeistelyssä huomioitiin lausuntokierroksella saatu runsas palaute.

Tavoitteena on, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Ihmisillä tulisi olla mahdollisuus valita kestävämpiä liikkumismuotoja erityisesti kaupunkiseuduilla. Lisäksi tavoitteena on parantaa liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.

Väyläverkon rahoituksessa keskeistä on perusväylänpidon rahoitustason nostaminen. Lisäksi uudistetaan toimintatapoja, jotta EU-rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti. Väylien rahoituksessa siirretään painopistettä nykyistä enemmän rautatieverkkoon, jossa on suuria peruskorjaustarpeita. Lisäksi pyritään hyödyntämään paremmin EU-rahoitusta, joka kohdistuu nimenomaan rataverkkoon.

Tieverkon osuus perusväylänpidosta säilyy kuitenkin suurempana kuin rataverkon, ja korjausvelkaa vähennetään koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla. Tieverkon rahoitustaso säilyy jatkossakin rataverkkoa suurempana.

Rahoitus haasteena
Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa vuosittain suunnitelman toimenpiteiden etenemistä ja laatii siitä yhteenvetoraportin. Ensimmäinen yhteenvetoraportti julkaistiin lokakuussa. Liikenne 12-suunnitelman toimenpiteiden toteuttamisessa keskeinen haaste on, etteivät keväällä 2021 päätetty julkisen talouden suunnitelma ja vuoden 2022 talousarvioehdotus sisällä suunnitelman mukaisia määrärahoja suunnitelman toimeenpanoon. Vielä vuoden 2022 toimissa tämä ei juurikaan näy, mutta pitemmällä aikavälillä rahoituksen puute tulee vaikuttamaan. Erityisesti väyläverkon kehittämisen toimeenpanon kannalta on valitettavaa, että keväällä hallituksen puoliväliriihessä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle sovittiin kohdistettavan vuodesta 2023 eteenpäin 110 miljoonan euron säästövelvoite, joka on osoitettu kokonaisuudessaan kehittämishankemomentille.

Toimenpiteet, jotka eivät edellytä rahoitusta, etenevät suunnitelman mukaisesti.
Liikennejärjestelmän tilannetta ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin liikennejärjestelmäanalyysissä. Ensimmäinen versio liikennejärjestelmäanalyysistä julkaistiin lokakuun alussa.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Maria Torttila, p. 050 572 2237, maria.torttila(ät)gov.fi, Twitter @TorttilaMaria

Parhaillaan meneillään on Euroopan rautateiden teemavuosi "European Year of Rail". Sen kunniaksi  Euroopan unionissa halutaan investoida nyt isosti raideliikenteeseen. Tärkein kirittäjä tässäkin on ilmastonmuutos. Tavoitteena on vähentää peräti 90 prosenttia liikenteen päästöjä vuoteen 2050 mennessä. Se on todella kova tavoite, tietäen että liikenne on EU:ssa ainoa sektori jossa päästöt ovat vain nousseet. Raideliikenteellä tulee olemaan tavoitteen saavuttamisessa merkittävä rooli. Junilla voidaan korvata niin henkilöautoja, lyhyitä lentoja kuin rekkarahtiakin. Raideliikenne on paitsi ympäristöystävällinen, myös turvallinen, mukava ja tehokas kulkumuoto.

Myös Suomessa pitäisi investoida paljon nykyistä vahvemmin raiteisiin. Nyt tähän olisi saatavissa myös merkittävästi EU-rahoitusta, joka kannattaisi hyödyntää. Kuten hyvin tunnettua, kesällä EU-parlamentin hyväksymässä Verkkojen Eurooppa eli CEF-asetuksessa myös Helsinki-Oulu-Tornio-yhteys on nostettu nyt ydinkäytäväksi ja Turun "tunnin junan" rinnalle eurooppalaisen rahoituksen piiriin.

Se tarkoittaa Suomellekin mahdollisuuksia satojen miljoonien EU-tukeen. Kauden ensimmäinen CEF-haku ja seitsemän miljardin tukipotti on parhaillaan komissiossa auki. Haku jatkuu tammikuuhun saakka. Toivottavaa on, että Suomen hallitus nyt aktivoituu hakemaan rahoitusta. Meillä tähän on herätty valitettavan hitaasti.

Kun eurooppalaisena tavoitteena on liikenteen ydinverkon valmiiksi saattaminen vuoteen 2030 mennessä, on selvää että rahoitukselle on nyt ottajia.

Moni maa on lähtenyt jo investoinneissa isosti liikkeelle elpymispaketin avulla. Muun muassa Italia aikoo elvytysvaroista suunnata lähes 25 miljardin euron edestä investointeja rataverkkoon, joista 13 miljardia nopeisiin raideyhteyksiin. Myös EU-komissiolta on vuoden loppuun mennessä tulossa vielä kaksi junaliikenteeseen vaikuttavaa aloitetta: uusi TEN-T asetus sekä EU 2021 Rail Corridor Initiative, johon kuuluu sekä päivitys tavaraliikenteen rautatieverkkoa koskevaan asetukseen että uusi strategia matkustajaliikenteen kehittämiseksi.

Nyt tarvitsisimmekin rohkeutta ja näkemystä, jotta Suomelle tärkeät ratahankkeet saadaan käyntiin. Raideliikenteeseen panostaminen on oiva tapa vähentää liikenteen päästöjä sekä edistää niin talouskasvua kuin liikkumismahdollisuuksia, ja näistä Suomikin tarvitsee osansa.

Lisätietoja:
europarlamentaarikko Henna Virkkunen, p. +32 228 45226, henna.virkkunen(ät)europarl.europa.eu

Ilmoittaudu 4.11.2021 klo 9-11 pidettävään maksuttomaan webinaariin täältä.

Pro Rautatie ry järjesti 23.9.2021 jäsenilleen ja muille aiheesta kiinnostuneille ratikkawebinaarin.  Kaksituntisessa etäwebinaarissa kuultiin kuusi asiantuntijaesitystä suomalaisten ratikkahankkeiden viimeisimmistä käänteistä. Esitykset vahvistivat käsitystä raitiotiehankkeista vastauksena kaupungistumiseen, joka jatkuu koronasta huolimatta. Mukana puhujina olivat mm. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö. Lisätietoa ratikkawebinaarista voit lukea tiedotteestamme täältä.

Lapin kauppakamarin uudeksi edustajaksi Pro Rautatie ry:n hallituksen varajäseneksi on valittu uusi toimitusjohtaja Liisa Ansala. Tervetuloa mukaan yhdistyksen toimintaan Liisa! Lapin kauppakamarin aiempi edustaja Timo Rautajoki jää eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävistään tänä kesänä.

Muut hallituksen ja yhdistyksen jäsenet löydät sivulta Jäsenyys. Mikäli jäsenyysasiat kiinnostavat, ota rohkeasti yhteyttä toiminnanjohtajaamme Atteen!

Pro Rautatien uutiskirje täynnä viimeaikaisimpia uutisia on jälleen julkaistu ja on luettavissa täältä. Julkaisemme uutiskirjeemme kolmesta neljään kertaan vuodessa, ja pääset tilaamaan jatkossa tulevat uutiskirjeemme heti tuoreena ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi meille täällä.

Aiempien uutiskirjeidemme arkistoon pääset tutustumaan täältä.

Aloitin Pro Rautatien toiminnanjohtajan pestissä toukokuussa 2021. On sanomattakin selvää, että olen innoissani! Tämä on tähänastisista tehtävistäni lähimpänä lapsuuden haaveammattiani veturinkuljettajaa.

Haaveet ovat sittemmin muuttuneet, mutta raideliikenne eri muotoineen kiehtoo minua edelleen. Juna on ollut minulle jo vuosia päivittäinen kulkutapa työmatkoilla, ja lähijuna-aseman läheisyys oli yksi kriteereistä myös asunnon etsinnässä – uudestakin kodista oli päästävä kulkemaan näppärästi joukkoliikenteellä. Ja junallahan pääsee! Raideliikenteeseen liittyy paljon mukavia muistoja myös pidemmiltä vapaa-ajan matkoilta sekä Suomessa että ulkomailla.

Pro Rautatien toiminnanjohtajana odotan erityisellä innolla yhdistyksen näkyvyyden ja roolin kasvattamista. Tehtäviini kuuluvat yhdistyksen viestintä, jäsenasiat ja tapahtumien järjestäminen sekä yhdistyksen hallintoon liittyvät asiat.

Raideliikenteellä on Suomelle paljon tarjottavaa
Aiempi osaamiseni liittyy vahvasti joukkoliikenteeseen, ja näenkin raideliikenteen yhtenä tärkeänä osana valtavaa liikkumisen palapeliä, jossa liikkuvat sekä ihmiset että teollisuuden raaka-aineet ja lopputuotteet. Meillä Suomessa yhteiskunnallinen kehitys ja tavoitteet lupaavat hyvää rautatiealan kehitykselle, ja raideliikenteellä puolestaan on paljon tarjottavaa Suomelle. Esimerkiksi liikennepalveluiden lainsäädäntö uudistettiin hiljattain, tavoitteena luoda helppoja ja toimivia matkaketjuja. Suomi on myös sitoutunut ensin puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt ja sen jälkeen poistamaan ne kokonaan. Raideliikenteellä on molemmissa tärkeä rooli.

Lisäksi elinkeinoelämä tarvitsee työvoimaa, mihin raideliikenne tarjoaa ratkaisun työssäkäyntialueita laajentamalla. Suuria ratahankkeita on lähdetty edistämään uusilla hankeyhtiöillä. Onpa meillä myös ensimmäistä kertaa muuan valtakunnallinen Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelmakin, joka huomioi valtion suunnasta raideliikennettä aiempaa paremmin. On siis hieno hetki hypätä puikkoihin Pro Rautatiellä juuri nyt!

Tehdään yhteistyötä rautatieliikenteen puolesta
Haluan kiittää kaikkia yhdistyksen nykyisiä jäseniä sekä tietysti edeltäjääni Hannu Kemppaista arvokkaasta työstä Pro Rautatien toiminnanjohtajana. Tästä on hyvä jatkaa.

Toivotan kaikki Pro Rautatiestä kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan! Yhdistys toimii sekä henkilö- että tavaraliikenteen yleisten edellytysten turvaamiseksi, palvelutason parantamiseksi ja suosion kasvattamiseksi. Lisätietoa jäsenyydestä ja kaikesta yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista saat minulta. Tavoitat minut sähköpostilla atte.mantila(ät)prorautatie.fi ja puhelimitse numerosta 0400 858 170. Yhdistyksemme löytyy myös Twitteristä @ProRautatie.

Terveisin,
Atte Mantila

Pro Rautatie ry:n toiminnanjohtajan tehtävä on osa-aikainen ja toteutetaan 1.5.2021 alkaen sopimuksella Aten työnantajan Linea Konsultit Oy:n kanssa.

Viestimme yhdistyksemme toiminnasta uutiskirjeellä sähköpostiste noin 3–4 kertaa vuodessa ja järjestämme tapahtumia ja webinaareja, joihin voi liittyä ennakkoilmoittautuminen. Uutiskirjeen lähettämistä ja ennakkoilmoittautumisa varten käsittelemme sähköpostiosoitteita ja mahdollisia nimitietoja, jotka muodostavat markkinointirekisterin. Rekisterinpitäjä on Pro Rautatie ry.

Rekisteröity voi saada uutiskirjeemme, koska

• toimii yhteisössä tietyissä tehtävissä, joihin liikennealan yhdistyksemme toiminta ja siihen olennaisesti kuuluva viestintä uutiskirjeellä liittyvät
• tai koska on tilannut uutiskirjeen
• tai koska on yhdistyksemme jäsen tai edustaa sellaista.

Rekisteröidyllä on milloin tahansa oikeus vastustaa tietojensa käsittelyä olemalla yhteydessä yhdistyksemme toiminnanjohtajaan.

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen Pro Rautatie ry:n rekisteri-ja tietosuojaseloste (pdf) on luettavissa sivuston alalaidassa olevasta linkistä sekä täältä.

(Tämän sivun tiedot on tarkistettu viimeksi 24.5.2021)

Pro Rautatie ry:n hallitus valitsi Päijät-Hämeen liiton uudeksi hallitusedustajaksi liiton edunvalvontajohtaja Mari Kuparisen. Tervetuloa mukaan yhdistyksen toimintaan Mari!

Muut hallituksen ja yhdistyksen jäsenet löydät sivulta Jäsenyys. Mikäli jäsenyysasiat kiinnostavat, ota rohkeasti yhteyttä toiminnanjohtajaamme Atteen!

Pro Rautatie ry:n hallitus on valinnut Lempäälän kunnan vuoden rautatiekunnaksi 2020. Lempäälän kunta on kehittänyt aktiivisesti kuntakeskustaan edistäen myös kunnan keskusta-alueen halkaisevien raiteiden ja raideliikenteen saavutettavuuden ja esteettömyyden. Kehittäminen on toteutunut konkreettisilla investoinneilla ja jo lähitulevaisuuteen suuntautuneilla ja vaikuttavilla suunnitelmilla.

Lempäälä on tehnyt kuntakeskuksen kehittämistyötä pitkäjänteisesti raideliikenteen välittömässä läheisyydessä ja sen yhteyteen. Keskustan palvelujen helppo saavutettavuus, myös esteettömästi, on mahdollistettu raideliikenteen keinoin. Kunta on investoinut merkittävästi raideliikennettä tukeviin rakenteisiin. Valmistumassa on näyttävä, noin kolme miljoonaa euroa maksanut kevyen liikenteen silta, joka yhdistää keskustan molemmat puolet ja jonka kautta päästään kulkemaan radoilta esteettömästi mm. rakenteilla olevaan Lempäälä-taloon ja sen yhteydessä olevaan 300-paikkaiseen pysäköintitaloon, joka toimii myös liityntäpysäköintipaikkana raideliikenteen käyttäjille. Kunta omistaa pysäköintitaloyhtiön ja on pääomittanut sitä kuudella miljoonalla eurolla. Lempäälä-talo pysäköintitaloineen ja kevyen liikenteen silta otetaan käyttöön syksyllä 2020. Vaikka käyttöönottoa ei ole vielä tehty, investoinnit on tehty ja toteutuneet rakenteiksi ja tiloiksi. Lempäälä-taloon sijoittuvat muun muassa kunnan hallinnolliset palvelut, kirjasto ja kunnan yrityspalvelut.

Pro Rautatie ry:n hallitus pyysi julkisesti ehdotuksia vuoden rautatiekunnaksi. Tänä vuonna valinnassa painotettiin jo tehtyjä investointeja.

Pro Rautatie ry valitsee kahden vuoden välein vuoden rautatiekunnan. Julkistaminen toteutuu Väyläviraston järjestämässä RATA-tapahtumassa, joka kerää yhteen tänäkin vuonna yli tuhat raideliikenteen parissa toimivaa ammattilaista. Edellinen tunnustus myönnettiin Äänekosken kaupungilla vuonna 2018. Aikaisemmat valinnat ovat v. 2012 Tampere, v. 2014 Kouvola ja v. 2016 Vantaa.