kannanotto Liikenne 12 -suunnitelman päivitykseen vuosille 2025–2036

Pro Rautatie ry on tänään julkaissut kannanottonsa käynnissä olevan Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykseen. Tervetuloa kuulemaan lisää raideliikenteen vetovoimaa käsittelevään webinaariimme ke 29.5. klo 9–11.

Pro Rautatie ry:llä on huomioitavaksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12:n, päivitykseen kolme raideliikenteelle keskeisintä näkökulmaa:

1. Kasvatetaan henkilöjunaliikenteen kulkutapaosuutta.
2. Rataverkon korjausvelka kuriin.
3. Helpotetaan tavaraliikenteessä siirtymistä päästöttömään raideliikenteeseen.

Junaliikenteen edistäminen on keskeinen osa alue- ja kaupunkikehittämistä. Kunnat ja kaupunkiseudut tarvitsevat Liikenne 12:sta keinoja ja mahdollisuuksia päästöttömään raideliikenteeseen.

Nykytoimet eivät ole riittäviä liikenteen päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman on tähdättävä uusiin ja vaikuttaviin toimiin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseksi jo vuoteen 2030 mennessä ja poistamiseksi vuoteen 2045 mennessä.
ILMOITTAUDU WEBINAARIIN 29.5. TAPAHTUMASIVUMME KAUTTA TÄSTÄ >>

Raideliikenteen edistäminen Liikenne 12:ssa:
Liikenne 12:ssa on tärkeää näkyä sekä suunnitelmakauden alussa nopeasti toteutettavia ratkaisuja junaliikenteen lisäämiseksi että koko 12-vuotisen suunnitelmakauden jatkuvaa, yksittäiset hallituskaudet ylittävää pitkäjänteisyyttä, ennustettavuutta ja selkeitä tavoitteita.

1) Kasvatetaan henkilöjunaliikenteen kulkutapaosuutta

• Uusien toimijoiden mukaantuloa Suomen raideliikenteeseen ja sitä kautta markkinaehtoisen liikenteen kilpailullisuutta voidaan edistää kilpailuttamalla valtion tai kuntien tilaama junaliikenne sekä perustamalla julkisesti omistettu kalustoyhtiö.
• Kulkutapaosuuden kasvattaminen edellyttää riittävän korkeaa palvelutasoa ja asiakaslähtöisiä aikatauluja.
• Valtion ostoliikenteen budjettia nostetaan nykyisestä 35 M eurosta/vuosi -> 50 M euroon/vuosi
  uudella sopimuskaudella, jotta raideliikenteen palvelutasoa voidaan nostaa riittävälle tasolle siellä, missä se ei markkinaehtoisesti ole mahdollista.
• Junaliikenteen palvelutasoa on sen tilaajasta tai toteuttajasta riippumatta suunniteltava aiemmin toteutuneen tarjonnan sijaan palvelemaan käyttäjien erilaisia liikkumistarpeita.
• Toimiva junaliikenne ja sen lisääntyvä käyttö mahdollistaa myös muiden liikenteen palveluiden ja elinkeinojen kasvun. Myös toisin päin: panostukset syöttöbussien, jalankulun, pyöräliikenteen, taksipalveluiden, mikroliikkumisen jne. toimintaedellytyksiin ja esimerkiksi niiden liikenne-turvallisuuteen helpottavat junaliikenteen käyttöä ilman omaa autoa.
• Myös liikennejärjestelmän ulkopuolisilla päätöksillä voi olla välittömiä vaikutuksia junaliikennemarkkinaan, esim. liikennepalvelujen arvonlisäveron muutokset.
• Alueille annetaan hallitusohjelman mukainen oikeus tilata ja järjestää paikallisjunaliikennettä alueillaan.
• Valtion tulee paketoida alueiden paikallisjunien tarvitsemia uusia pysäkkejä yhteen, ja viedä niitä yhdessä Väyläviraston investointiohjelmissa eteenpäin.
• Nostetaan raideliikenne MAL-neuvotteluissa omaksi kokonaisuudekseen, johon ohjataan vähintään 25 % MAL-alueen liikenteen rahoituksesta raideinfrastruktuurin parantamiseen sekä raideliikennöinnin tukemiseen.
• Turvataan koko 12-vuotisen aikajänteen hankkeiden suunnitteluvalmius ja TEN-T-verkon hankkeiden EU:n CEF-rahoituskelpoisuus. Turvataan suurten ratahankkeiden suunnittelun jatkuminen ja tehdään päätökset hallitusohjelmassa mainittujen yhteysvälien rakentamisesta.
• Mahdollistetaan junaliikenteen kasvu ja lisäkalustohankinnat edistämällä säilytys- ja kunnossapitovarikoita esimerkiksi HSL-alueen lähijunaliikenteelle.
• Luodaan parlamentaarinen visio maakuntakeskusten ja Helsingin välisten junayhteyksien sujuvoittamisesta.
• Viedään eteenpäin kansainvälisiä yhteyksiä edistämällä Helsinki–Tallinna-välin junayhteyden suunnittelua.
  
  

2) Rataverkon korjausvelka kuriin

• Ratarakenteiden ikääntyessä tarvitaan hoidon lisäksi myös korjauksia. Huomioidaan riittävässä rahoituksessa vihreän siirtymän investointien rakentamisvaiheen ja tuotannon kuljetusten tarpeet.
• Lisätään yksiraiteisten rataosuuksien kohtauspaikkoja ratakapasiteetin välityskyvyn parantamiseksi.
• Paketoidaan lähijunaliikenteen seisakkeita valtakunnantasolla yhteen ja haetaan aktiivisesti yhteistä EU-rahoitusta, jota on saatavilla suunnitteluun 50 % ja toteutuksiin 30 %.
• Laaditaan selvityksen perusteella pitkäaikainen toimenpidesuunnitelma raideleveyden muuttamiseksi ja käynnistetään pilottihanke.
  
  

3) Helpotetaan tavaraliikenteessä siirtymistä päästöttömään raideliikenteeseen

• Edistetään yhdistettyjen kuljetusten terminaaliverkoston määrällistä ja laadullista tasoa.
• Edistetään multimodaaliterminaalia Helsingin seudulle kuljetusten edellytysten parantamiseksi huomioiden Tallinna-tunnelin raiteenvaihtotarpeet.
• Osoitetaan tavaraliikenteessä riittävä rahoitus mm. uusiin ja olemassa oleviin raakapuun kuormauspaikkoihin.
• Edistetään myös tavaraliikenteen raidekaluston siirtoa julkiseen kalustoyhtiöön.

Lue koko Pro Rautatie ry:n kannanotto alla olevasta linkistä.
Pro Rautatien kannanotto Liikenne 12 -päivitykseen 2024 >> (pdf)